Moni on kuullut minun vouhotuksesta kuinka aloittaisin käymään salilla ja lenkillä ja jumpassa ja tekevän vatsalihaksia joka ilta 50 kappaletta. Mutta harva on kuullut niin käyneen toteen. Olen varmaan koko itsekriittisen nuoruuteni toivonut olevani hoikempi ja täydellisempi ja kauniimpi ja vaikka mitä. Olenhan minä toki viime vuosien aikana saanut selville mikä on se hyvä tunne kun käy viiden kilometrin pituisen hölkkälenkin. Mutta eihän se hölkkälenkki mitään auta jos hölkkää vain kerran kahdessa viikossa!
Jutellessani äidin kanssa sain hänet (ja isän samalla häneltä kysymättä) sponsoroimaan minulle salikortin. En ole ikinä omaa sellaista omistanut, vaikka olenkin käynyt joskus jumpan yhteydessä pummilla juoksumatolla. Sovimme myös, että jos unohdan, tai jostain muusta syystä en ole käynyt viikon sisällä salilla, joudun pulittamaan koko kortin takaisin isälle ja äidille. Tämä on erittäin hyvä motivaatio, sillä nuukana ja rahan menoa tarkkailevana ihmisenä olisi silkkaa turhuutta maksaa sohvalla loikoilusta 50-80 euroa!
Motivaationa minulla myöskin toimii tuleva kesä, festivaalit ja halu käyttää hameita ja shortseja niin etten tunne itseäni paisuneelle pullataikinalle. Kaksi kuukautta tiukkaa treeniä, jonka jälkeen kesällä vähän hölläillään, silti treenaillaan. Ja kesän lopussa koulujen alkaessa olen erittäin virkeä, laihtunut ja hyväntuulinen opiskelija, ja voin aloittaa abivuoteni reippaasti!
Olin aikeissa mennä nukkumaan siis jo edellisen kirjoituksen jälkeen, mutta intouduin sovittamaan kesähepeniä, levittämään itseruskettavaa ja shoppailemaan kenkiä ja meikkilaukkuja netistä. Ennen kesää on vielä paljon tekemistä, mutta onneksi sinne on vielä se kaksi kuukautta aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti