En ymmärrä ihmisiä, joilla aina on jokin asia huonosti. Ihmisiä, jotka aina vain löytävät uusia valituksen aiheita, eikä välttämättä näe asioiden tai tilanteiden hyviä puolia. Vielä vähemmän ymmärrän niitä ihmisiä, jotka loukkaavat toisia tahallaan omilla negatiivisilla ajatuksillaan ja elämän asenteellaan. Myönnän, lähisuvussani on tällainen ihminen ja aina kun olen hänen lähellään minun tekisi mieli ravistella häntä ja kysyä onko hän tosissaan? Itse olen aika positiivinen ihminen, mutta toivon ettei negatiivisuus ole periytyvä luonnonvara. Uusiutuva luonnonvara se ainakin on. Negatiiviset ihmiset tekevät minut välillä surulliseksi. Välillä tulee sellainen suru josta ei tunnu pääsevän pois. Mutta sitten kun löytää uudelleen sen oman sisäisen auringon, voi olla taas oma itsensä.
MUTTA! Sain tänään historian palautettavasta kotitehtävästä täydet pisteet! Aamu oli lähtenyt fysiikantunnin torkuilla, 'miia sinähän olet julkkis'-kommenteilla ja mukavien ihmisien tapaamisella. Mutta nekään eivät olleet yhtään mitään verrattuna siihen kymppisuoritukseen, sillä olin kerrankin paras, virheetön, täydellinen. Ajattelin laittaa tuon kympin seinälle raameihin kannustamaan tuleviin suorituksiin. Kyllä. Olen perfektionisti, kunnon nisti, hauska tutustua!
Tänään alkoi myös viiminen vuosi kerhonohjaajana. Kokkikerholaiset olivat ihanan herttaisia, rauhallisia ja eräällä niistä pojista on aivan ihanan suuret siniset tähtisilmät! Voisin maksaa vaikka mitä niistä silmistä..
On tosi turhauttavaa yrittää kehitellä tähän todella pitkää ja viisasta tekstiä, kun pää lyö tyhjää. Aika siis lopettaa tähän tämä merkintä. Kiitos taas mielikuvituslukijani, nähdään taas!
Ja tässä tätä Elton Johnia, ja minun lempi kappaleeni! Ps. 30 days of music - Your favorite song
Hyvää yötä kullat!
-Miia
maanantaina, syyskuuta 12
keskiviikkona, syyskuuta 7
Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastaisi kynsiänsä.
Voi voi tätä työn määrää. Olisi todella paljon kouluhommia minua odottamassa, mutta mitään en saa aikaiseksi. Koneella fabossa kyllä ehdin chattailemaan ja kavereiden kanssa rälläilen, mutta kouluhommille ei vain löydy aikaa. Voisin kirjoittaa tästä aiheesta kirjan nimeltä 'Näin saat koulusi menemään penkin alle'. Testinumerot joita olen nyt saanut ovat olleet alle 7, kun aiemmat tulokseni ovat yltäneet kahdeksikon paremmalle puolelle! Huonojen testitulosten saaminen ei ole ikinä mukavaa ja aina pieni kyynel tulee silmään siitä hyvästä. Mutta minkäs teet. Jos haluaa hyviä tuloksia, täytyy tehdä työtä. Ei kukaan kissan kynttä kasta kissan puolesta. Eihän?
Joka tapauksessa, olen miettinyt miten saisin motivaationi takaisin paikalleen. Haluan samanlaisen sisun takaisin mitä tuolla kuvan kissalla on. Itse asiassa haluaisin olla kissa.. Itse asiassa minähän olenkin jonkinlainen kissa. Rawr. Eikö tee vaikutusta? Höh.
Aika turha päiväkirjapäivitys sinänsä tämä. Ouu ou, toivottavasti tämä ei nyt mene siihen että kirjoitan tänne
Joka tapauksessa, päivän biisi, olkaatpas hyvät:
Tänään jumpassa tanssittiin tämän tahdissa. Saipas miettimään asioita ja opinkin ehkä tästä jotain.
Nyt hyvää yötä, minä alan valmistautumaan Big Brotheriin ja sen jälkeen laitan nukkumaan.
Nukkukaa hyvin kultani, nähdään taas seuraavassa kirjoituksessani.
-Miia
Joka tapauksessa, olen miettinyt miten saisin motivaationi takaisin paikalleen. Haluan samanlaisen sisun takaisin mitä tuolla kuvan kissalla on. Itse asiassa haluaisin olla kissa.. Itse asiassa minähän olenkin jonkinlainen kissa. Rawr. Eikö tee vaikutusta? Höh.
Aika turha päiväkirjapäivitys sinänsä tämä. Ouu ou, toivottavasti tämä ei nyt mene siihen että kirjoitan tänne
Joka tapauksessa, päivän biisi, olkaatpas hyvät:
Tänään jumpassa tanssittiin tämän tahdissa. Saipas miettimään asioita ja opinkin ehkä tästä jotain.
Nyt hyvää yötä, minä alan valmistautumaan Big Brotheriin ja sen jälkeen laitan nukkumaan.
Nukkukaa hyvin kultani, nähdään taas seuraavassa kirjoituksessani.
-Miia
sunnuntaina, syyskuuta 4
Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä.
Älä sano katsotaan huomenna
jos voit jo tänään sanoa ei.
Älä sano lintu kuin lintu,
sano pääskynen tai haukka.
Älä sano kukka kuin kukka,
sano keltavuokko, Anemone
ranunculoides, ja kissankello.
Älä sano, no olkoon, jos voikukista
aletaan keittää heikoille keittoa
ja kissankelloilla halutaan soittaa
muurahaisillekin sapeli kouraan.
Älä sano, samapa tuo, silläkin uhalla
että sinut heitetään vailla
vettä ja paitaa, pimeään, kylmään.
Älä pelkää yksinäisyyttä, ehkä se
on pelkkä tauko ennen loppusoiton
pitkää, kiivasta syleilyä.
Älä huokaa jos sinun on huudettava.
Älä huuda jos kuiskauskin rikkoisi
kurkiaurat matkalla rinnasta rintaan,
särkisi ikuisesti aran astiamme.
Älä, älä koskaan suutele otsalle
jos voit suudella suoraan suulle.
~T. Tabermann
jos voit jo tänään sanoa ei.
Älä sano lintu kuin lintu,
sano pääskynen tai haukka.
Älä sano kukka kuin kukka,
sano keltavuokko, Anemone
ranunculoides, ja kissankello.
Älä sano, no olkoon, jos voikukista
aletaan keittää heikoille keittoa
ja kissankelloilla halutaan soittaa
muurahaisillekin sapeli kouraan.
Älä sano, samapa tuo, silläkin uhalla
että sinut heitetään vailla
vettä ja paitaa, pimeään, kylmään.
Älä pelkää yksinäisyyttä, ehkä se
on pelkkä tauko ennen loppusoiton
pitkää, kiivasta syleilyä.
Älä huokaa jos sinun on huudettava.
Älä huuda jos kuiskauskin rikkoisi
kurkiaurat matkalla rinnasta rintaan,
särkisi ikuisesti aran astiamme.
Älä, älä koskaan suutele otsalle
jos voit suudella suoraan suulle.
~T. Tabermann
Mikäli elät menneessä, on koko elämäsi historiaa.
Syön persikkaa ja tarkkailen eilen luomaani tekstiä. Voi hyvä tavaton miten paljon minun tekisi mieli muokata sitä ja laittaa parempia sanoja vanhojen tilalle! Mutta olen päättänyt, etten koske siihen enää. Ne sanat valitsin eilen, ja eiliseen ei ole enää kajoamista. Piste. Tärkeintähän on vain tämän päivän teksti ja tämä hetki tässä.
Siitä huolimatta tänään olen muistellut ja pohtinut menneisyyttäni. Ikävöin joitain asioita sieltä, kuten esimerkiksi sitä, miten joskus olin se pieni pellavapäinen tyttö, joka ei vielä tiennyt isosta pahasta maailmasta mitään. Se oli tähän astisen elämäni onnellisimpia aikoja. Mutta sitten kasvoin isoksi tahtomattani. Kohtasin suuria kompastuskiviä, sain ruhjeita sieluuni ja kompastelin taas. Mutta sieltä minä nousin ylös ja tässä minä yhä olen. Näitä kompastuskiviä yritän nyt kovasti unohtaa ja kieltää, mutta turhaan. Se on osa minua ja olen vieläkin se sama pieni pellavapäinen tyttö kuin olin ennenkin. Vähän varttuneempi pieni vain.
Kuuntelen 'erään' kolmenkoplan versiota Bruno Marsin Grenadesta. Kyllä, olen vieläkin sitä mieltä että Bruno Mars on lipevä, kamala ja käsittämättömän hirveä mies, mutta tämä coveri saa minut lumoutumaan ja pysähtymään. Muutenkin pientä tunnearvoa tässä kappaleessa vaikken Bruno Marsilta tätä kuuntelekaan. Tsihih..
Ja nyt kun olen päässyt näiden cover-esittäjien makuun, haluan esitellä teille, hyvät mielikuvituslukijaystäväni, ihanan Eli Liebin!
Tänään tuli vähän lyhyemmästi asiaa. Mutta uskokaa tai älkää, olen tätäkin lyhyttä väsänyt jo pari tuntia. Ja nyt tulee nukkumaanmenoaika vastaan.
Mutta haluan vielä ylistää Eli Laebin coveroimaa Adelea, että hän jos kuka on se naisten nainen. Ellei hän olisi persoonaltaan täysin erilainen kuin minä olen, pitäisin häntä roolimallinani.
Kiitos tästä päivästä. Ja muistakaa, joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään. Sitä molempiin joka unohtaa.
-Miia
p.s. Tämäkin röllivideo on aika mukaansa tempaava..
Siitä huolimatta tänään olen muistellut ja pohtinut menneisyyttäni. Ikävöin joitain asioita sieltä, kuten esimerkiksi sitä, miten joskus olin se pieni pellavapäinen tyttö, joka ei vielä tiennyt isosta pahasta maailmasta mitään. Se oli tähän astisen elämäni onnellisimpia aikoja. Mutta sitten kasvoin isoksi tahtomattani. Kohtasin suuria kompastuskiviä, sain ruhjeita sieluuni ja kompastelin taas. Mutta sieltä minä nousin ylös ja tässä minä yhä olen. Näitä kompastuskiviä yritän nyt kovasti unohtaa ja kieltää, mutta turhaan. Se on osa minua ja olen vieläkin se sama pieni pellavapäinen tyttö kuin olin ennenkin. Vähän varttuneempi pieni vain.
Kuuntelen 'erään' kolmenkoplan versiota Bruno Marsin Grenadesta. Kyllä, olen vieläkin sitä mieltä että Bruno Mars on lipevä, kamala ja käsittämättömän hirveä mies, mutta tämä coveri saa minut lumoutumaan ja pysähtymään. Muutenkin pientä tunnearvoa tässä kappaleessa vaikken Bruno Marsilta tätä kuuntelekaan. Tsihih..
Ja nyt kun olen päässyt näiden cover-esittäjien makuun, haluan esitellä teille, hyvät mielikuvituslukijaystäväni, ihanan Eli Liebin!
Tänään tuli vähän lyhyemmästi asiaa. Mutta uskokaa tai älkää, olen tätäkin lyhyttä väsänyt jo pari tuntia. Ja nyt tulee nukkumaanmenoaika vastaan.
Mutta haluan vielä ylistää Eli Laebin coveroimaa Adelea, että hän jos kuka on se naisten nainen. Ellei hän olisi persoonaltaan täysin erilainen kuin minä olen, pitäisin häntä roolimallinani.
Kiitos tästä päivästä. Ja muistakaa, joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään. Sitä molempiin joka unohtaa.
-Miia
p.s. Tämäkin röllivideo on aika mukaansa tempaava..
perjantaina, syyskuuta 2
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran.
Kysyin tuttaviltani, millainen oli heidän ensivaikutelmansa minusta. Saamani vastaukset eivät paljoa eroa toisistaan; olin leppoinen ja mukava emäntä, mutta kuulemma vähän salaperäinen vähäisillä sanoillani ja ylirauhallisuudellani.
Nimeni on Miia. Olen kyllä hiljainen ihminen uusien tuttavuuksien seurassa, mutta kun olen tutustunut tarpeeksi pitkään ja tunnen oloni turvalliseksi, puhkean persoonallisuuteni kukkaan. Päivän aikana en saata puhua paljoa, ja katseeni saattaa lasittua pitkäksi aikaa yhteen kohtaan, mutta se puhumattomuus purkautuu viimeistään iltaisin paperille ennen nukkumaanmenoa.
Olen erittäin kiinnostunut kirjoittamisesta, kirjoista ja erityisesti kirjailijoista, joiden pään sisään pääsen matkustamaan kirjojen ja tekstien välityksellä. Unelmoin siitä, että jonain päivänä olisin niin viisas ja niin paljon sanoja, ajatuksia ja ideoita täynnä, että saisin koottua oman kirjan. Ihka oikean, oman painetun kirjan, jonka alareunassa lukee minun nimeni. Olen tyyppi, jonka unelmat eivät milloinkaan jää turhan pieniksi. Äidilläni onkin aina tapana sanoa, että unelmia täytyy olla ja paljon, sillä ne ovat tässä maailmassa ainoita asioita, mitkä eivät maksa mitään. Ja tottahan se on.
Minua pelottaa ja jännittää tulevaisuus. Haluaisin olla isona lakinainen tai diplomaatti, mutta entä jos en ikinä pääsekään näihin aloihin käsiksi? Entä jos joudunkin Siwan kassalle ja olenkin siellä sitten eläkkeelle asti..? Eikun hetkonen, niin mikä eläke?! Kaikella kunnioituksella Siwan kassatätejä kohtaan tietysti. Tämän takia yritän olla todella skarppina koulussa ja saada parhaita arvosanoja kursseista ja olla kaikessa mukana. Olen mm. lukiomme toinen tutor, sekä oppilaskunnanhallituksen jäsen. On kuulemma hyvä porkkana, kun tietää mihin haluaa lukion jälkeen, mutta minäpä taidan pilata sen hyvyyden stressaamalla ja panikoimalla liikaa. Tsiääh. No, ehkä se siitä..
Minä rakastan niitä ihmisiä, jotka uskaltavat tuoda omia mielipiteitään ja arvojaan esille, ja niitä jotka pystyvät olemaan omia iloisia, nauravia ja persoonallisia itsejään kaiken sen ankean massaharmauden keskellä. Tällä en missään nimessä tarkoita sitä, etteikö nauravillapersoonaihmisillä saisi olla myös huonoja päiviä, tottakai saa! Mutta joillakin ne huonot päivät vain jatkuvat päiväkausia, ja se saa omankin mielen painumaan maahan. Minä tiedän yhden ihmisen, jolla en ole nähnyt huonoa tuulta, ja jonka iloisuus saa minutkin hihkumaan iloisuuden loisteesta! Hän on tietenkin ihana Anna Puustjärvi!
En odota tältä nettipäiväkirjaltani itseasiassa yhtään mitään muuta, kuin sitä että kehittyisin vähän kirjoittajana ja saisin näitä sekavia ristiin rastiin juoksevia ajatuksiani edes hieman pysymään aisoissa!
--
Tässä oli tämä pakollinen aloitustekstini. Eikö ne aloitustekstit ole juuri niitä päiväkirjan vaikeimpia tekstejä? Voi olla että jotain olennaista jäi puuttumaan, mutta sillähän ei ole nyt väliä. Ajattelin, että linkkaisin jokaisen tekstin perään jonkin kappaleen, jota kuuntelin sinä päivänä paljon, joku mikä kolahti tai jokin minkä vain haluan jakaa päiväkirjassani.
Olen seurannut tätä videon kolmenkoplaa jo jonkin aikaa, ja he ovat aivan mielettömiä cover-biisien tekijöitä! Tässä pientä maistiaista kyseisestä kokoonpanosta, ja jos tykkäätte niin youtubestahan löytyy aina lisää. ;)
Tämän videon myötä nyt hyvää yötä!
-Miia
p.s. Olen rakastunut.
Nimeni on Miia. Olen kyllä hiljainen ihminen uusien tuttavuuksien seurassa, mutta kun olen tutustunut tarpeeksi pitkään ja tunnen oloni turvalliseksi, puhkean persoonallisuuteni kukkaan. Päivän aikana en saata puhua paljoa, ja katseeni saattaa lasittua pitkäksi aikaa yhteen kohtaan, mutta se puhumattomuus purkautuu viimeistään iltaisin paperille ennen nukkumaanmenoa.
Olen erittäin kiinnostunut kirjoittamisesta, kirjoista ja erityisesti kirjailijoista, joiden pään sisään pääsen matkustamaan kirjojen ja tekstien välityksellä. Unelmoin siitä, että jonain päivänä olisin niin viisas ja niin paljon sanoja, ajatuksia ja ideoita täynnä, että saisin koottua oman kirjan. Ihka oikean, oman painetun kirjan, jonka alareunassa lukee minun nimeni. Olen tyyppi, jonka unelmat eivät milloinkaan jää turhan pieniksi. Äidilläni onkin aina tapana sanoa, että unelmia täytyy olla ja paljon, sillä ne ovat tässä maailmassa ainoita asioita, mitkä eivät maksa mitään. Ja tottahan se on.
Minua pelottaa ja jännittää tulevaisuus. Haluaisin olla isona lakinainen tai diplomaatti, mutta entä jos en ikinä pääsekään näihin aloihin käsiksi? Entä jos joudunkin Siwan kassalle ja olenkin siellä sitten eläkkeelle asti..? Eikun hetkonen, niin mikä eläke?! Kaikella kunnioituksella Siwan kassatätejä kohtaan tietysti. Tämän takia yritän olla todella skarppina koulussa ja saada parhaita arvosanoja kursseista ja olla kaikessa mukana. Olen mm. lukiomme toinen tutor, sekä oppilaskunnanhallituksen jäsen. On kuulemma hyvä porkkana, kun tietää mihin haluaa lukion jälkeen, mutta minäpä taidan pilata sen hyvyyden stressaamalla ja panikoimalla liikaa. Tsiääh. No, ehkä se siitä..
Minä rakastan niitä ihmisiä, jotka uskaltavat tuoda omia mielipiteitään ja arvojaan esille, ja niitä jotka pystyvät olemaan omia iloisia, nauravia ja persoonallisia itsejään kaiken sen ankean massaharmauden keskellä. Tällä en missään nimessä tarkoita sitä, etteikö nauravillapersoonaihmisillä saisi olla myös huonoja päiviä, tottakai saa! Mutta joillakin ne huonot päivät vain jatkuvat päiväkausia, ja se saa omankin mielen painumaan maahan. Minä tiedän yhden ihmisen, jolla en ole nähnyt huonoa tuulta, ja jonka iloisuus saa minutkin hihkumaan iloisuuden loisteesta! Hän on tietenkin ihana Anna Puustjärvi!
En odota tältä nettipäiväkirjaltani itseasiassa yhtään mitään muuta, kuin sitä että kehittyisin vähän kirjoittajana ja saisin näitä sekavia ristiin rastiin juoksevia ajatuksiani edes hieman pysymään aisoissa!
--
Tässä oli tämä pakollinen aloitustekstini. Eikö ne aloitustekstit ole juuri niitä päiväkirjan vaikeimpia tekstejä? Voi olla että jotain olennaista jäi puuttumaan, mutta sillähän ei ole nyt väliä. Ajattelin, että linkkaisin jokaisen tekstin perään jonkin kappaleen, jota kuuntelin sinä päivänä paljon, joku mikä kolahti tai jokin minkä vain haluan jakaa päiväkirjassani.
Olen seurannut tätä videon kolmenkoplaa jo jonkin aikaa, ja he ovat aivan mielettömiä cover-biisien tekijöitä! Tässä pientä maistiaista kyseisestä kokoonpanosta, ja jos tykkäätte niin youtubestahan löytyy aina lisää. ;)
Tämän videon myötä nyt hyvää yötä!
-Miia
p.s. Olen rakastunut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)