Liityin vastikään erään kansainvälisen nettisivun jäseneksi, jossa ihmiset ympäri maailman voivat tutustua toisiinsa ja eri maiden kulttuureihin. Löydettyäni mukavan henkilön lukuisien epäilyttävien ihmisien seasta, aloin kirjoittaa hänelle englanninkielellä. Olin erittäin innoissani tilanteesta, jossa sain vihdoin käyttää kielitaitoani hyväksi. Siinä ilossa en edes ajatellut mitään muuta kuin perusrakenteita, joilla sain asiani mahdollisimman selvästi esille. Tämän tuloksena kirjoitin erittäin alatasoista tekstiä, vaikka tunnen osaavani kirjoittaa sata kertaa paremmin. Onnekseni huomasin, ettei toinen osapuolikaan ollut mikään kielitaituri, ja keskustelu eteni mukavasti ilman turhia hienosteluja.
Minun täytyy myöntää. Olen koonnut tätä tekstiä jo kolmen päivän ajan, ja tuntuu etten saa mitään irti. Inspiraatioita lentää kokoajan kuin perhosia, mutta ne mätkähtävät aina puolessa matkassa auton lasin ikkunaan huomatessani aiheen olevan täysin turha ja saamaton. Pitäisi vain muistaa, ettei näiden tekstien pitänyt olla suunnattu muille kuin minulle itselleni. Tärkeintähän oli oppia luomaan tekstejä ja käyttämään sanoja uudella tavalla. Vaikka en ole edennyt siinä tavoitteessa hirmuisesti, jokainen sana ja lause ovat aina pieniä askelia eteenpäin.
Loppuun päivän kappale, joka on tänään Curtis Stigers & The Forest Rangers - This Life
Nyt hyvää yötä ja nukkukaa niin kuin lomalla kuuluu! Öitä!
-Miia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti