Olen jo aikaisemmissakin kirjoituksissani kertonut olevani tyytymätön itseeni, että minulla on erittäin huono itsetunto, sekä suunnitelmistani laihduttaa, aloittaa dieetti, vähentää karkinsyöntiä jne jne.. Silti aina nämä suuret hömpötykset ovat menneet ns. "läskiksi", ja epävarmuus ja henkinen mielipaha on jatkunut peilin edessä seisoessa. Mutta tässä uudessa motivaatiopiikissä ei olekaan kyse laihtumisesta, jojodieeteistä tai karkin syönnin vähentämisestä, vaan kokonaan uudesta elintavasta. Tämä tarkoittaa sitä, että leivän päälle ei laitetakkaan sitä voita, vaan mieluummin jotain proteiinipitoista ja terveellistä. Valmisruoat, perinteiset herkut, suklaa, ja kaikki rasvassa upotetut, liikasuolainen, ylisokerinen ja muuten epäterveellinen jätetään kokonaan pois. Uutena mottona voitaisiinkin pitää: "Ruoka on vain elimistön polttoaine, jota käytetään pääasiassa energian tuottoon."
Tässä elämäntapamuutoksessa ei ole kiire, mutta mitä pikemmin omaan itseensä, kehoon ja mieleen alkaa panostaa, sitä paremmalta elämä alkaa maistua. Vaikka ihmiset sanovatkin että eihän ikinä voi aivan täydellisesti lopettaa kaiken sellaisen syömistä, jota rakastaa ja jota syö viikottain, että mielihyväntunne ei saa jäädä puuttumaan elämästä. Tottakai ruoan täytyy maistua hyvältä, mutta kyllähän sitä mielihyvää voi saada, vaikka suuhun ei ahtaisikaan välttämättä ylenpalttisesti sitä kaikista rasvaisinta vaihtoehtoa kauppojen hyllyltä.
Tänään käydessäni itse kaupassa poimin mukaan saksanpähkinöitä, raejuustoa, mandariinimarinoituja kanafileitä, banaania, maustamatonta jogurttia, sekä välipalajuomajogurttia. Olen myös ajatellut ottaa selvää erilaisten elintarvikkeiden ja ruokien, kuten esimerkiksi maidon ja kananmunien tuotantotapaa, ja alkaa muutenkin syömään eettisesti. Puoliksi yksin kotona asumisella on sittenkin se hyvä puoli; saa tehdä juuri sitä ruokaa mitä haluaa ja voi kokeilla erilaisia jujuja ilman, että tulee kommenttia pienen ivan säestämänä.
Seuraavaksi olen kaavaillut sykemittarin hankkimista. Onneksi täytän kohta tärkeitä vuosia (18), niin voin pyytää jotain vähän kalliimpaakin kummeilta ja vanhemmilta. Tulevaisuudessa sitten olisi tarkoitus hankkia juoksumatto, kuntopyörä tai jokin muu laite, mutta siihen ei ole vielä kiire.
En silti aio tehdä tästä omasta nettipäiväkirjastani treenipäiväkirjaa, mutta saatan jatkossa mainita jotain saavutuksiani, ostopäätöksiäni ja ehkä vuoden tai parin päästä lisätä ennen-jälkeen kuviakin. Terveellisempi elämäntapa, täältä tullaan!
Tässä olisi vielä tällainen kappale, joka saa minun mieleni kohoamaan kymmenen pykälää ylemmäs. Pmmp:n ja Mariskan ihana Tytöt-biisi. Tästä kyseisestä laulusta on myös otettu tuo bannerin yläpuolella oleva tekstipätkä. Tässä siis olkaa hyvät:
Ja sitten vähän sekopäisempää, päätä tyhjentävää, mutta silti kantaaottavaa materiaalia. Biisi on Stam1nalta; bändiltä jota ennen vihasin yli kaiken, mutta sitten henkilökohtaisen tapaamisen kautta, sekä uskomattoman festarikeikan vaikutuksesta näkemykseni kääntyi aivan päälaelleen. Tämä kappale voisi liittyä tähän postaukseen vaikka eettisyyteen vedoten. Olen muuten tästäkin kappaleesta käyttänyt suoria lainauksia tämän blogin päivityksissä.. Siispä johtopäätös: minuun vetoavat syvimmin bändit, joiden sanoituksissa on se syvempi merkitys. Hallelujah!
Viimeiset sanat:
Olipas mukava saada kunnollinen kokonaisuus kerrankin kirjoitettua. Tulee sellainen tyydytetty olo. Aivan kuin olisi saavuttanut jotain elämää suurempaa. Nähdään taas puolen vuoden päästä kun seuraava inspiraatio ja pakko-kertoa-olo tulee.
-Miia
